Vuosi 2015

Jo kokonainen ja puolikas päivä eletty vuotta 2016
ja nyt perinteiseen tapaan yhteenvetoa kässävuodestani 2015. 

Langankulutus oli yhteensä 3931 grammaa, joka on hiukkasen enemmän kuin edellisvuoden saldo.
Koska olen aiemminkin kuukausikulutukset tänne kirjannut, niin teen sen nytkin.
Selvästi on talvipainotteista tämä kässäilyni.
Tammikuu 450 g
Helmikuu 354 g
Maaliskuu 274 g
Huhtikuu 206 g
Toukokuu 106 g
Kesäkuu 58 g
Heinäkuu 162 g
Elokuu 198 g
Syyskuu 230 g
Lokakuu 547 g
Marraskuu 154 g
Joulukuu 1156 g

Lankaostokseni ylittivät varmasti kulutetun langan määrän, mutta puolustuksena mainittakoon, että suurin osa siitä kotiutui Islannista, josta nyt vaan oli ihan pakko ostaa oikeaa villaa.

 Sukkapareja valmistui 21, lapasia kolme paria ja pannulappuja seitsemän. 

 

 Muita virkattuja tai neulottuja juttuja valmistui yhteensä kymmenen.
Viime vuoden huivimallit olivat yksinkertaisia.

 

 

Virkkasin jouluaatonaattona pikaisesti kylpytossut, joista tuli sysirumat, mutta ajavat asiansa.
Mietin, kehtaanko laittaa näistä kuvaa blogiin ollenkaan, mutta menköön.

Aloitin virkatuista paloista matkamuistopeittoa. Palasia kertyikin ihan mukavasti.

Islanti ja Tuhkolma olivat kaukaisimmat kohteet vuonna 2015. 

Taisi tulla näistä matkamuistomunkeistakin perinne.

Lappuja on tulossa vielä viime vuoden reissuistakin, mutta ovat idea-asteella.
Yhtäkään Islanti-aiheista en ole vielä tehnyt.

 Tälle vuodelle suunnittelen ainakin seuraavaa:

• matkamuistopeittoon lisää lappuja
• Islannin langoista pari paitaa ja huivi
• jotain uutta tekniikkaa hallintaan, ainakin briossineuletta pitää kokeilla
• ikuisuuspeiton valmiiksi saattaminen (Täällä postaus peitosta vuodelta 2011, jolloin peitto oli ollut keskeneräisenä jo, öööö, muutamia vuosia!?)

Kässäpurkkiin laitoin aina euron, kun sain työn valmiiksi. 

Euroja tuli yhteensä 41 ja ne käytän johonkin ihanaan lankaan tänä vuonna.

Mukavaa talvipäivää!

Lahja

Ostin itselleni ennakkoon joululahjat Islannin reissulta.

Aitoa islantilaisen lampaanvillaa, tax free -hintaan,

Istexin lankatehtaan tuotantoa.

Vaikka reissusta on jo jokunen viikko, mitään valmista minulla ei näistä ole tullut. 

Puikolla toki jo on. Säästän joulun kiireettömiin päiviin ja nautiskelen.

 Kirja Islantilaisia neuleita on kulunut käsissäni.

Sama kirja oli paikanpäälläkin esillä kirjakaupoissa. 

Neulelehdet olivat niin arvokkaita, että jätin ostamatta, 

parempia ohjeita kun saa Ravelrystä.

 

 Tässähän näitä. Voivat olla kyllä liharotuisia nämä, mutta suloisia kuitenkin.

Mukavaa alkuviikkoa!

Oi Islanti!

Tämän  Kultaisen kolmion kierroksella matkamuistomyymälässä

 näkemäni paidan haluaisin tehdä itselleni. 

Lankoja tähän en ole hankkinut ja muut projektit 

ajavat nyt edelle, mutta ihanahan tämä on.

 Myös tämä villapaitatrio oli mielestäni upea. 

Hieno idea nuo huovutusvillakoristukset.

 Hienointa Islannissa oli kuitenkin geysirit.

 Strokkur suihkutti lyhyehkön vierailumme aikana neljä kunnon vesisuihkua. 

Siis niitä lähes 20 metriä korkeita purkauksia. Huimaa!

Alueella pulputteli myös monia pienempiä kuumia lähteitä. 

 

 Maisemat olivat aivan uskomattomia.

Islanti vei sydämeni!

Hyvää Isänpäivää kaikille isille ja

erityisesti omalle rakkaalle isälle!

Kanavatyö rakennustyömaasta

Reykjavikin konserttitalo Harpassa oli suuri kanavatyö, jota yleisö sai vapaasti ommella. Kuva-aiheena oli valokuva, jossa Harpa on rakenteilla. 

Vasta pieni osa oli ommeltu enkä minäkään neulaa työhön pistänyt, 

vaikka mieli tekikin.

Vierellä oli iso kori täynnä lankoja. Niitä tähän työhön uppoaakin.

 

 Seinällä oli vaikuttava valokuvateos samaisesta kanavakankaasta

 ja sitä sitä pistelevistä naisista tulivuorimaisemissa.

Yhden kerän huivi ja Harpa

Islannin reissuun tein toisenkin huivin. Koska varastossani oli yksi kerä 

jostain saatua harmaata mohairia, joka on ollut vähän ongelmasijoitettavaa, 

lähdin etsimään ohjetta pieneen huiviin. 

Sama ohje kuin sinisellä Katian Darling -langasta tekemässäni, mutta ihan eri tunnelma. 

Tämä valmistui yhdessä illassa, kasin puikoilla ja ohjeena Sommerblau. 

Ja kulutus oli se 50 grammaa. Pituus riittää hyvin kaulalle.

 Kuvauspaikkana on konserttitalo Harpa Reykjavikissa. 

Jotenkin samaa tunnelmaa huivin pudotetuissa silmukoissa 

ja vinossa muodossa kun Harpan lasiseinän rakenteessa. 

Vaikuttava rakennus, ei voi muuta todeta.

 

 Erityisesti iltavalaistus oli huikea. 

Hotellimme oli suoraan vastapäätä ja saimme ihailla rakennusta mielinmäärin.

Mukavaa päivää!

Kultaisen kolmion sukat ja ihania issikoita

Ja Islannista riittää kuvia. 

Islanninlampaan villaa oli kaikissa muodoissa. 

Lopapeysojen lisäksi oli upeita pitsineule- ja raitahuiveja 

(häh, ei ainoatakaan kuvaa kameran muistikortilla!), 

sukkia, lapasia.... Ihan hengästytti monet kerrat!

Islanninhevosilla ei ehditty ratsastamaan, mutta ehkä ensi kerralla!

Suloista sunnuntaipäivää!

Villapaitamaailma

Islantilaiset villapaidat, lopapeysat, olivat Reykjavikissa jokaisen turistikaupan valikoimissa. 

Itse suuntasin kuitenkin Handknitting association of Icelandin liikkeeseen, 

joita olisi löytynyt useampikin ihan kaupungin keskustan alueelta.

Hyllyt notkuivat Istexin villoista tehdyista paidoista ja muista villa-asusteista. 

Itse on sortunut ostamaan mitään valmista, vaan keskitin ostokseni lankoihin. 

Perinteiset Alafosslopista neulotut paidat olivat pääosassa, 

mutta myös Lettlopista oli kaikkea ihanaa.

Einbandista oli neulottu kämmekkäitä. Kivoja, tykkäsin.

 

Vielä viime viikolla pakkanen ei ollut selvästikään päässyt puraisemaan Reykjavikissa puistojen istutuksia. Aika jännältä näytti, kun samaan aikaan kukat kukkivat ja oli kaunis ruska. 

 Reykjavikin kaupunkikin oli sään harmaudesta huolimatta värikäs.

 

Hallkrimskirkjan tornista näki yli koko kaupungin.

 

Matkamuistomyymälöistä olisi voinut hankkia t-paitaversion lopapeysasta. 

 

 Jos ostamiani paitalankoja jää jämiksi, ne päätyvät todennäköisesti pipoksi tällä mallilla.

 Hauskaa päivän jatkoa!