Siiponjoki

 

Ennen helteitä kävin nuorimmaisen kanssa lähialuematkailemassa Kalajoella.

Kaukana loma-asuntomessupaikasta emme olleet tälläkään kertaa,

mutta nyt suunnattiin kasitien toiselle puolelle,

Siiponjoen luontopolulle.

 

 

Vaikka reitin pituus ei ole kuin 20 kilometriä, olimme välillä yön teltassa.

Aamusella viereiseen puuhun tuli käki kukkumaan.

Kukkuu,

kukkuu,

kukkuu,

kukkuu

Ensin yhteen ilmansuuntaan.

Kukkuu,

kukkuu,

kukkuu

kuk-

Toiseen ilmasuuntaan ja viimeinen värssy jäi tosiaan kesken,

ehkä jokin petolintu hätyytteli käen matkoihinsa.

 

 

 

Särkijärven pitkospuut olivat päässeet huonoon kuntoon.

 

Itse Siiponjoki.

Leveän ojan yli oli kaatunut runko, jota muurahaiset käyttivät siltanaan.

 

 Reitti on monipuolinen, välillä on suota, kuivaa kangasta, rantavalleja ja vanhoja dyynejä. Siiponjoen varrella on kunnon jyrkännettäkin, mikä on näillä lakeuksella aika eksoottista. Kaksi laavua ja yksi kota ja lähde löytyy myös. Reittimerkinnät on loistavat ja pitkospuita pitkin pääsi kaikkien märimpien kohtien yli. Kaiken kaikkiaan hyvä reissu, itikatkaan eivät pahemmin hätyytelleet. Ja reissun päätteeksi maistui kunnon jäätelöannos.