Tyttäreni on pienen ikänsä, kymmenen vuotta, kerännyt kenguruaiheista tavaraa. Pehmeitä kenguruja hänellä on 22 kappaletta. Jokaisella on oma tarinansa. Rakkain ja sitämyötä rähjäisin on kulkenut mukana kaikilla matkoillamme ja traagisin hetki oli, kun tämä rakas lelu putosi Ähtärin eläintarhassa katseluparvelta lumileopardin häkkiin. Suru oli kova, kun lapsi jo luuli että kengu on iäksi menetetty, mutta onneksi saimme sen sieltä pelastettua ihan turvallisesti henkilökunnan avustuksella. Kengun häntä on korjattu monta kertaa ja lopulta piti ommella sille ihan uusi häntä, kun kangas yksinkertaisesti hävisi.
Lila oli niin ystävällinen, että lähetti minulle neulotun kengurun ohjeen ja Kyjy-työnä minulla on tulossa virkattu versio kokoelmaa kartuttamaan.
Oikein pomppuisaa viikonloppua, Tikrun ja Ruun sanoin!
Ihania kenguja :)
VastaaPoistaMeillä tytär keräsi yli kymmenen vuotta norsuja ja kyllä niitä sitten olikin. Viime kesänä hän sitten yhtäkkiä keräsi kaikki kasaan ja sanoi että saa viedä kirpputorille, höh. Muutaman parhaista pistin varulta piiloon, jos mieli kumminkin vielä muuttuisi :) Minä itse kerään puisia kameleita, mutta empä tiedä muita jotka keräisivät kenguruita :)
VastaaPoistaKeräily on sellainen harrastus, joka kyllä täyttää tehokkaasti kaikki paikat. Meillä kuopus kerää vanhoja leluautoja, myös uusvanhoja, pää asia että ovat vanhoja autoja- ja niitä on paljon!
VastaaPoistaItse kerään laajasti kaikkea vanhaa ja välillä itsekin kiukuttelen, kun tila loppuu. Keräily on kivaa, mutta,,,
Kengurut kuulostavat kyllä haasteellisilta kerättäviltä. Pomppuja sinnekin!
Niin ja - Kiitos! Ihana nalle heijastin tuli eilen postissa ja keikkuu jo takissa. Kohta laitan teeveden porisemaan. Oikein jännityksellä odotan makuelämystä:)
VastaaPoistaNäyttää niitä kenguruja jo jonkin verran kertyneen! Upeat opetustaulut! Niitäkin jotkut keräävät.
VastaaPoistaKengut ovat ihastuttavia :)
VastaaPoista