keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden kirjani



Olen muutaman vuoden merkinnyt muistiin kirjat, jotka olen lukenut tai kuunnellut. Tämä vuosi ei tee poikkeusta. Kirjasaldo on aika hurja, enemmän kuin yksi per viikko, kaiken muun väkertämisen ohessa näytän löytävän aikaa myös lukemiselle. Äänikirjojahan voi ahmia neuloessa tai siivotessa tai autoillessa, mutta näistä taisi vain neljä tai viisi olla ääniversioita. Ja koska paikkakunnalla on loistava kirjasto, niin vain yksi kirjoista on oma, muut lainattuja.

Kuvassa olevan Nesbön sain joululahjaksi ja tuo Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin on lainastosta ja ensimmäisten parinkymmenen sivun perusteella huikean hauska. Näiden kanssa on nyt seuraavaksi hyvä mennä sohvan nurkkaan.


Punaisella olen merkinnyt vuoden parhaat lukukokemukset ja pisteytin lukemani seuraavasti:
* = Miksi luinkaan?
** = Parempiakin on tullut luettua
*** = Perushyvä
**** = Oikeasti hyvä
***** = Huippu


1. Jo Nesbö: Punarinta ****
2. Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja ****
3. Arnaldur Indridason: Mestaruusottelu ***
4. Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus ***
4. Peter Franzén: Samoilla silmillä ***
5. Saara Kesävuori: Tarkasti vartioitu **
6. Laurie Frankel: Ikuisesti yhdess@*****
7. Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja *****
8. Vera Vala: Kosto ikuisessa kaupungissa **
9. Tuula Karjalainen: Tove jansson -Tee työtä ja rakasta ***
10. Roope Lipasti: Halkaisukirvesmies *****
11. Belinda Bauer: Kadonneet lapset****
12. Marko Kilpi :Kuolematon *****
13. Liisa Väisänen: Verkkaisuuden filosofiaa *****
14. Lionel Shriver: Poikani Kevin *****
15. Henning Mankell: Wallander ****
16. Donna Leon: Pedon palkka ***
17. Satu Rämö ja Katja Lahti: Vuoden mutsi 2 ****
18. Markus Kajo: Kettusen kuudes aisti ***
19. Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin*****
20. Sinikka Nopola: Eila, Rampe ja elämän tarkoitus ***
21. Jukka Salminen: Polkupyörällä maailman ympäri ***
22. Stuart Clark: Luonnon voima ***
23. Pauliina Rauhala: Taivaslaulu *****
23. Tuomas Kyrö: Kunkku ****
24. Annika Luther: Opettajainhuone **
25. Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä **
25. Miina Supinen: Säde *****
26. Juha Numminen: Kyyhkynen **
27. Stephen King: Tohtori Uni ****
28. Mari Jungstedt: Neljäs uhri****
29. Tove Jansson: Vaarallinen juhannus ***
30. Liza Marklund: Ajojahti ***
31. Reidar Palmgren: Lentämisen alkeet **
32. Mikko Rimminen: Hippa **
33. Leena Lehtolainen: Rautakolmio **
34. Maria Dueñas: Ommelten välinen aika ****
35. Anneli Vainio: Eksyvä löytää: matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä ***
36. Ville Haapasalo: Et kuitenkaan usko ***
37. Erik Axl Sund: Varistyttö *****
38. Anja Snellman: Pääoma***
39. Helen Fielding: Bridget Jones: Mad about the boy ****
40. Kaija Juurikkala: Äitikirja***
41. Ari Wahlsten: Jobikirja **
42. Riikka Pulkkinen: Vieras***
43. Maeve Binchy: Seitsemän talvista päivää ***
44. Juha-Pekka Koskinen: Ystäväni Rasputin: romaani****
45. Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän ****
46. J.D. Salinger: Sieppari ruispellossa *
47. Miika Nousiainen: Maaninkavaara ****
48. Jens Lapidus: Vip-huone *****
49. Merja Tuominen-Gialitaki: Koko kylän pidot***
50. Jo Nesbö: Isänsä poika *****
51. Anna Gavalda: Lempi ei ole leikin asia ****
52. Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein ***
53. David Nicholls: Varamies *****
54. Jari Tervo: Revontultentie ***
55. John Steinbeck: Helmi **
56. Eveliina Lindqvist: Salainen päiväkirja eläintiloilta ***
57. Rinna Saramäki: Hyvän míelen vaatekaappi ****
58. David Nicholls: Samaa matkaa *****
59. Heikki Hietala: Hotelli Tulagi***
60. Antti Holma: Järjestäjä****
61. Wendy Lower: Hitlerin raivottaret***
 

Välillä lukeminen täytyy keskeyttää ja katsoa telkusta Illallinen yhdelle, uudenvuodenperinteistä se ehdoton.
 

Wikipedia kertoo seuraavaa:

Illallinen yhdelle (Der 90. Geburtstag oder Dinner for One) on saksalaisen televisioyhtiön Norddeutscher Rundfunkin (NDR) vuonna 1963 tuottama 18-minuuttinen lyhytelokuva. Se perustuu englantilaisen kirjailijan Lauri Wylien kirjoittamaan sketsiin, ja siinä esiintyvät brittinäyttelijät Freddie Frinton ja May Warden. Illallinen yhdelle on kulttielokuvan asemassa Saksan lisäksi mm. Pohjoismaissa, joissa sen esittämisestä televisiossa uudenvuodenaattona on tullut perinne. Se on Guinnessin ennätysten kirjan mukaan maailman uusituin televisio-ohjelma.

Hyvää Uudenvuodenaattoa kaikille!

maanantai 29. joulukuuta 2014

Pukin tuomaa

Olen ollut selvästi kilttinä, kun sain Pukilta Teeteen Lumi -langasta neulotun tuubihuivin.
Kiitos!



Ja lisäksi käsityövälineistöni runsastui kierroslaskurilla ja sukkalangalla.


Viikonloppuna oli jonkin aikaa jopa ihan valoisaa.






sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulukalenterisukat valmiina


Nyt ne ovat valmiit ja fiilikset on kohdillaan, vaikka sukissa on monia heikkouksia.
Siis jämälankavillasukkajoulukalenterisukat, joita tempaustelin joulukuun. 
Lisää tempauksesta löytyy täältä.
Viimeisellä viikolla tahti vähän hiipui, mutta alkukuun luukut tein joka aamu ennen töihin lähtöä.
Sukkien jalkaan saamisessa pitää vähän singutella, eiväthän nuo kirjoneuleosuudet kovin jousta. Kantapään silmukointi ei vaan ota onnistuakseen, vaikka olen sitä treenannut parikin kertaa. 
Pitäisi vielä treenata lisää, pakkohan tuo on onnistua joskus. 
Värit ovat aika, ööö, hhmmm, juu, mutta ideahan oli, että jämistä tehdään ja kunkin päivän ohjeen mukaan, eli merkitys on jokaisella raidalla.
Ja kun langat ovat aitoa jämää, niin niiden paksuudet vaihtelivat.
Pakko oli kierrosten määriä soveltaa.
Ja jossain kohdassa oikea ja vasen sukka menivät sekaisin, mutta en antanut senkään haitata.


Kärjimmäisten raitojen tarinat olen postaillut täällä ja täällä
Vasemman sukan musta raita kuvaa lempisupersankariani, Milla Magiaa. 
RGB Colour Picker valitsi minulle punaisen oikean sukan nilkkaan.
Kiinalaisessa horoskoopissa olen sika, joten possukin on päässyt sukkaan. 
Wikipedian satunnaisten artikkelien perusteella valittu väri on olympiarenkaiden ja Paavo Nurmen kunniaksi vihreä, johon sotkin kahta jämälankaa. 


Lempisukkieni vastaväreiksi tulivat vihreä ja violetti. 
En osannut päättää, kun minulla on kahdet lempisukat ja molempien vastavärit halusin mukaan. 
Lempikukakseni valikoitui ruusu ja kiva kirjoneulekuvio blogisivulla olikin, sitä voisin käyttää muuallekin myöhemmin. 
Pikku Myy ei juuri erotu, tuli aivan karmea värivalinta.
Koska asun käpykylässä, valitsin lähimmän oikean kaupungin jääkiekkojoukkueen värit eli mustan, keltaisen ja valkoisen. Kärppää en kuitenkaan ruvennut kirjomaan.
Yötaivaani on aika kesäinen ja viimeisen värin minulle valitsi anonyymi kalenterisukkailija ja se oli sininen, minulla aika vaaleana versiona.

Mietin jo välillä, että jos mämmin sukat niin, että niitä ei voi pitää, niin kahdentoista vuoden päästä minulle on jämälankavillasukkajoulukalenterisukista takan reunalla jokaiselle joulukuun  kalenteripäivälle oma sukka, johon voi piilottaa jonkun yllätyksen. No, onneksi sopivat jalkaan!

Iso kiitos Vyyhdille ja Neulistille, kiva kalenteri ja mukavia värinvalintaohjeita.




perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulua jo kesällä





Näin hurmaavia tonttuherroja löytyy Tyynelästä, jossa vierailimme jo kesällä.
 


Tonttulassa on ihana tunnelma.

  

Kaikki tontut ovat taidokasta käsityötä. 
 



 Näiden kuvien myötä 

 Mukavaa Tapania!



tiistai 23. joulukuuta 2014

Hiljalleen tunnelmaan

 
Laatikot on uunissa, siivoukset tehty ja koristeita vielä laitellaan paikoilleen.
Sitten voi joulu jo tulla.
Jämälankajoulukalenterivillasukkia teen pari rästiin jäänyttä päivää, ihan rentoilumielessä. Huomenna en postaile, joten

Oikein ihanaa ja rauhaisaa Joulua kaikille täällä piipahtaville!
 

maanantai 22. joulukuuta 2014

Namia ja pikapurkki


Tyttäret olivat tehneet cake popseja. Resepti on salainen, hyviä olivat.

Lisäksi värkättiin tuikkukippo, löytyi kaksi jouluista ruttuista servettiä kaapista.
Erittäin hyvä tekosyy keskeyttää kaappien siivoilu ja askarrella jotain siinä välissä. 
Erikeeperiä ja vettä ja siveltimellä salsadippipurkin kylkeen.
Kuivumisen aikana ehti siivota kaapit loppuun.



Sitten pääsikin jo tunnelmoimaan.

Tuohon purkin suulle kun löytyisi vielä jotain kullanväristä nauhaa, joka saisi olla vielä kohtuullisen paloturvallista, niin olisin aika tyytyväinen lopputulokseen.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Korttitalkoot


Tehtiin lasten kanssa satsi joulukortteja.
Kimallusta piisaa, mutta luonnonvalo on täysin häviksissä.
Kuvien laatu on mitä on, näillä mennään.

 Nämä valmiiksi stanssatut 3D -korttijutut ovat minun suosikkejani.

Nuottikirjaa on käytetty kierrätysmateriaalina.
Muutamaa mallia tehtiin hempeämmissä väreissä.


Kukatkin kuuluvat jouluun.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Kalenterisukkakatsaus

 
Jämälankavillasukkajoulukalenteria teen tässä muiden väkertelyjen ohessa, mutta kun muut jutut ovat enemmän tai vähemmän hys hys näin joulun alla, niin sukkapostausta siis.
 
Raidat räikeytyy, kirjottuna on meidän perhe, kukin omalla lempivärillään.
 
Nuottiavainraita on joululaulun väri, siis Sinivuorten yö.
 
11.12. raita on lapsuuteni muisto. Isäni nikkaroima nukensänky, jonka sain joulupukilta, oli tämän värinen. Sängyssä oli katos ja tykkäsin siitä tosi paljon.
 
12.12. piti ottaa väri lenkkipolun varrelta, ja kun en harmaata tai mustaa halunnut (lunta ei sille hetkeä ollut ollenkaan), niin otin sitten revontulten värin. Tosin ei kyllä ole revontuliakaan näkynyt pitkään aikaan, niin on pilvistä ja sateista.
 
Kirjoneuleraita oli lempipuu, ehkä koivu, ehkä lehmus ja kuviokin on vähän sinnepäin.
 
13.12. raidassa on Sudenpentujen arvonimigeneraattorilla saatu väri. Nimeni oli Kunnioitettavan Aurinkoinen ja Tuskin Järkevä Atomivakoilija. Hmmm, ehkä vähän totta.
 
Tälle päivää raidan väri oli kakkosharrastuksen väri, ykkönenhän on kaikilla kalenteriin osallistujilla neulonta, niin otin zumban värin. Värikästä ja energistä.
Ja niin kuin tämä kalenterin tekeminenkin, niin hauskaa.
 
 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulukalenterin luukkutilanne



Jämälankavillasukkajoulukalenterin luukkuja on auennut ja raidat etenevät.
Kolmannen päivän ohje oli valita väri googlen kuvahaun oman nimen tuloksista, se ensimmäinen kuva joka ei ole oma naama. No, omaa naamaa ei tule kuvahaulla lainkaan ja ensimmäisessä kuvassa oli nuori nainen (tuttu kylläkin) mustassa asussa. Kuvassa musta tuon oranssin jälkeen.

Kolmannen päivän ohje oli ottaa väri lähimmästä taulusta. Poimin turkoosia ja mustaa tästä ystävän maalaamasta tulppaanitaulusta. Lanka on Svarta Fåretin  Frost, pätkävärjättyä ongelmasijoitettavaa jämää, mutta nyt onneksi pääsee osaksi näihin sukkiin.


Äidin tyttönimen Perälä- alku vääntyi persikaksi ja väri on lankaan aikanaan saatu Kool aid -väreillä. Kaksi edellistä ovat alemmassa sukassa.
 
Itsenäisyyspäivän kohdalla lipun väreissä kirjoneuletta (kuvassa ylempi sukka) ja heti perään nettitestin perusteella värikseni valikoitui pinkki. Taas pääsi Svarta Fåretin  Frost -lanka sukkaan - pinkki-musta ja mustahan ei ole väri, vai onko?

perjantai 5. joulukuuta 2014

Harmaja sukka

 
Joululaulut hiipivät ajatuksiin, vaikka lumitilanne ei vielä jouluiselta vaikutakaan. Laulussa 'Tonttu' on harmajasukka ja niin on valmistunut täälläkin. Lahjaksi menevät, kokoa on (ei voi paljastaa enempää) ja Seitsemää veljestä kului 120 grammaa. Ohje on Armaat, Nipin blogista Taimitarha. Varren tein vähän lyhyemmäksi, kun tiedän olevan enemmän saajan makuun näin toteutettuna.

 

Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!

tiistai 2. joulukuuta 2014

Paras joulukalenteri

Joulukuu pyörähti käyntiin ja minäkin aloitin joulukalenterin.
Tänä vuonna osallistun jämälankavillasukkajoulukalenteriin, josta voi lukea lisää täältä.  
Ideana on siis tehdä päivittäin avautuvan ohjeen mukaisesti joulukuun ajan joka päivä sukkaa jämistä.
 
Ensimmäisen päivän ohjeena oli valita väri ensimmäiseen raitaan lempilevyn kannesta ja kävin saman tien penkomassa vanhat vinyylit läpi ja sieltä löytyi tuo Soiva joulukalenteri. Muistan lapsena (1970-luvulla) erityisesti tykänneeni Irwinin joulukappaleesta Ai ai ai ja voi voi voi.
 (Varsinainen nimeämisen kukkanen). 
 
 
Nyt toisena päivänä oli ohjeena väri, joka paljastaa lankavaraston suuruuden kiloina.
 
 
Keltaiselle meni eli 10-20 kiloa löytyy lankaa kotoa,
mutta onneksi lähempänä tuota kymmentä kuin kahtakymmentä.